Esittelyssä: Vuoden 2020 brändilähettiläs Tiiu Piret

Esittelyssä: Vuoden 2020 brändilähettiläs Tiiu Piret

Keski-Suomessa mäntymetsäisen kukkulan laella seisoo moderni puhdaslinjainen puutalo, jonka mustat seinät asettuvat saumattomasti ympäröivään metsämaisemaan. Suurista ikkunoista sekä laajoilta terasseilta aukeavat huikaisevat näkymät yli metsien ja kauniisti kimaltelevan järven. Pihalla juoksee onnellisena Chloe, rescue-koira, joka leikit lopetettuaan tassuttelee talon ovelle ja pyytää haukahtaen sisälle.

Talon sisustus on harmoninen ja niin pelkistetty, että sen luominen on vaatinut lujaa uskoa omiin valintoihin sekä rohkeutta niiden toteuttamiseen. Viehätys aitoihin luonnonmateriaaleihin ja maanläheisiin väreihin näkyy pienimmissäkin yksityiskohdissa, jopa rikkakihveli on puinen ja kaunis. Ei ole vaikea uskoa, että kyseessä on Suomen kaunein koti 2018. Talon ja sen sisustuksen on suunnitellut Tiiu Piret, Lainahöyhenissä-blogin kirjoittaja ja Joutsenen brändilähettiläs. Hän kertoo suunnitelleensa taloa lähes yötä päivää noin vuoden ajan.

- Jokainen yksityiskohta on hiottu tarkoituksenmukaisesti, enkä edelleenkään tekisi mitään toisin. Talon suunnittelussa huomioitiin ennen muuta tontin muoto ja valon kiertosuunta. Minulle oli tärkeää, että talossa saadaan maksimoitua luonnonvalo, ja että nouseva ja laskeva aurinko rytmittävät tiloja läpi vuorokauden.

Luonnonmateriaalit ja sävyt viehättävät

Voisi luulla, että Tiiu olisi sisustamisen ammattilainen, mutta hänellä ei ole lainkaan alan koulutusta. Niinpä hänestä, ensikertalaisesta, tuntuikin järisyttävältä kuulla ohjelman finaalissa ammattilaisten kehuvan suunnitelmia täydellisiksi. Hän tunsi syystäkin ylpeyttä onnistumisestaan.

Kotia voi hyvin kutsua minimalistiseksi. Tiiu kertoo vieroksuvansa tavaran paljoutta ja hän haluaa ympärilleen vain kauniita ja aikaa kestäviä esineitä. Hän pyrkii ajattomaan ja vaaleaan skandinaaviseen tunnelmaan, joka kestää katseita ja käyttöä vuosia.

- Halusin pintoihin aitoja materiaaleja, puuta ja kiveä, ja värimaailmaan murrettuja vaaleita sävyjä – materiaaleja ja sävyjä, jotka voisi poimia ikkunasta avautuvasta maisemasta, hän kuvailee.



Sama visuaalinen harmonia vallitsee myös Lainahöyhenissä blogin ilmeessä ja Tiiu Piretin Instagram-tilillä. On pakko ihmetellä mistä luovuus, kyky kokonaisuuksien hahmottamiseen ja pettämätön tyyli on peräisin?

- Äitini on täysi vastakohta värimaailmaltaan ja sisustusfilosofialtaan, joten en peri mieltymystäni minimalismiin ja maanläheisiin sävyihin ainakaan häneltä, Tiiu kertoo naurahtaen.

- Olen omannut aina valtavan vilkkaan mielikuvituksen ja silmää kauneudelle. Pystyn myös mielikuvitukseni avulla usein näkemään suunnitellun lopputuloksen jo suunnitteluvaiheessa. Mieltymykseni visuaalisen harmoniaan heijastuu aika lailla kaikkeen tekemiseeni aina sisustuksesta, omaan pukeutumiseeni ja esimerkiksi hevosen varusteiden sävymaailmaan. Uskon, että visuaalinen silmäni on itse opittua ja se vahvistuu ja rohkaistuu iän myötä, Tiiu jatkaa.

Blogi kasvaa ja elää kirjoittajansa tahtiin

Tiiu on kirjoittanut suosittua Lainahöyhenissä-blogia jo vuodesta 2007. Sysäyksen blogin kirjoittamiseen hän sai rakkaalta ystävältään, joka rohkaisi Tiiua kirjoittamaan blogiin muodista ja omasta kivasta tyylistä. Nyt ajatus blogitekstin kirjoittamisesta vain ja ainoastaan aamulla päälle pukemista vaatteista tuntuu hänestä lähes huvittavalta. Blogi on kasvanut samaa tahtia kirjoittajansa kanssa.

- Koen blogin omana inspiraatiopäiväkirjanani. Heijastan sinne suoraan kulloisetkin innostuksen aiheeni, enkä enää piittaa laisinkaan siitä, vaikka aiheet heittelevät laidasta laitaan. Sellaistahan elämä aidoimmillaan on - välillä innostutaan jostain erityisestä, välillä arki rullaa omalla painollaan, hän kertoo.

Alkuvuosien muodista aiheet ovat laajentuneet yhä vahvemmin sisustukseen ja reseptiikkaan.

- Yhdessä elämänvaiheessa blogi tuntui käsittelevän vain koiraani, ja nyt tuntuisi mielekkäältä kirjoittaa ratsastuksesta, vaikka päivittäin. Viime vuosina olen käsitellyt blogissa arkojakin aiheita kuten sydänsuruja ja ihmissuhteita, eroa ja uuden rakkauden löytämistä, Tiiu pohtii.

Koiranpentu johdatti metsän keskelle

Emäntänsä silmäterä Chloe vilahtelee kuvissa usein. Tiiu kertoo etsineensä itselleen pitkään sopivaa koiraa, ja oli ennättänyt jo varaamaan pennun itselleen suunnitteilla olleesta pentueesta. Jostain syystä hän kuitenkin ajautui romanialaisen rescue-koiratarhan sivuille ja tunsi sydämensä seisahtuvan nähdessään pulleavatsaisen pennun kuvan. Pentu oli viiden kuukauden ikäinen saapuessaan Suomeen emäntänsä luokse.

Chloe on suuri syy myös siihen, että keskelle metsämaita on noussut nuoren perheen upea koti. Luonteeltaan koira on toisaalta valtavan leikkisä ja riehakas, mutta toisissa tilanteissa valtavan arka. Kaupungissa se oli pelokas ja ahdistunut, eikä siedätyksestä tai muista keinoista ollut apua. Keskellä luontoa siitä puhkesi esiin reipas seikkailijaluonne.

- Niinpä eräänä syksyisenä aamuna kävelin Chloen kanssa mäntymetsäiselle kukkulalle ja huomasin ajattelevani, että tässä voisin asua. Tässä haluaisin juoda aamukahvini paljain jaloin terassilla, Tiiu muistelee.

 

Eläinrakas harrastaja

Tiiu on syvästi eläinrakas, eikä osaisi kuvitella elämäänsä ilman vuorovaikutusta eläinten kanssa.

- Saan eläimistä valtavasti iloa ja pyrin antamaan omille eläimilleni parhaan mahdollisen elämän, hän kertoo.

Hevoset ja esteratsastus ovat kuuluneet hänen elämäänsä ja intohimoihin lapsuudesta saakka.

- Haaveilin ammattiratsastajan urasta jo nuorella iällä ja valmentauduin ja kilpailin tavoitteellisesti ikäluokkakilpailuissa. Juniorivuosien jälkeen katsoin parhaaksi lähteä opiskelemaan, ja hevoset jäivät täysin 14 vuodeksi. Palo lajia kohtaan ei sammunut missään vaiheessa, mutta tiedostin lajin taloudellisen kuormittavuuden ylitsepääsemättömäksi, enkä uskonut koskaan palaavani etenkään kilparatsastuksen pariin, hän valottaa.

Suomen kaunein koti- ohjelma antoi sysäyksen hevosunelman henkiin puhaltamiseen. Tiiu uskaltautui mielessään käymään ajatusleikkiä siitä, mihin käyttäisi voittorahat, jos heidän talonsa voittaisi kilpailun. Tästä ajatuksesta alkoi kulujen karsiminen ja säästäminen hänen elämänsä suurta unelmaa varten. Hän ei uskonut sopivan hevosen löytyvän pian, mutta projekti eteni nopeasti siihen, että hänestä tuli jälleen hevosen omistaja.

Clarissa on kuvankaunis, lahjakas ja hyväsukuinen, mutta ei luonteeltaan sieltä helpoimmasta päästä. Taistelutahtoa sillä kyllä riittää. Tiiu kertookin, että se oli hieman liian hurja valinta pitkän ratsastustauon jälkeen, mutta vastasi täydellisesti hänen hevosmieltymystään.

– Uskon, että pystymme nousemaan kotimaan tasolla vielä korkealle yhdessä, hän toteaa nyt tyytyväisenä.

Yhteistyöllä yli kilpaesteiden

Kilparatsastuksen varjopuolena ovat valtavan kalliit kilpailumaksut, minkä johdosta Tiiulla ei ole ollut yksinkertaisesti varaa osallistua kaikkiin kilpailuihin. Tiiu päättikin lähestyä Joutsenta yhteistyöehdotuksella, sillä yrityksen perinteikkyys, arvomaailma sekä kauniit ja käytännölliset tuotteet puhuttelevat häntä. Tuotteet olivat myös hänelle entuudestaan tuttuja, sillä hänellä oli ollut jo vuosia käytössä Joutsenen untuvapeitto.

- Rakastan vähäeleisiä ja laadukkaita tekstiilejä, jotka kestävät aikaa ja käyttöä. Tämä pätee niin kodin tekstiileihin kuin vaatteisiinkin. Pyrin osaltani koko ajan kuluttamaan vähemmän, joten suosin kestämään tehtyjä tuotteita, hän kuvailee.

Yhteistyön ansiosta Tiiulle on nyt mahdollista panostaa kilparatsastukseen entistä intensiivisemmin ja laadukkaammin sekä toteuttaa täysi kilpailukausi.

- Olen valtavan ylpeä, kun saan Clarissan kanssa kilpailla näin hienon yrityksen tuen siivittämänä – samalla toteutuu suuri lapsuudenunelmani sponsoriurheilijan tittelistä.Lajin tunnettuuden lisääminen on Suomen Ratsastajainliiton vahvoja teemoja tälle vuodelle, ja koen kantaneeni oman korteni tämän tavoitteen saavuttamiseksi, hän jatkaa.

Ratsastuksen tueksi Tiiu joogaa ja harjoittelee lihaskuntoa viikoittain.

- Pyrin myös käymään edes kerran kuukaudessa kirpputoreilla, mikä on yksi lempiharrastuksistani. Kauniiden ja käytännöllisten löytöjen tekeminen pikkurahalla on todella antoisaa ja hauskaa!

Mihin Tiiu meneekin, hänet nähdään usein untuvatakissa. Valtavan viluherkkänä ihmisenä hän käyttää untuvatakkia ympäri vuoden. Joutsenen Ilma-untuvatakista hän on aivan hurmaantunut.

- Takki on lähes painoton, mutta lämmittää aivan valtavasti. Ilma on minulle täydellinen. 

Kuvat: Roosa Järvinen, Valokuvaus Tuulia N / www.tuulian.net ja  Tiiu Piret/ Lainahöyhenissä blogi